Matkat 2022

2022

8.2.2022 ESITTTELYKIERROS  UUDELLA NOKIA-ARENALLA JA TAPPARE-JYP-JÄÄKIEKKO-OTTELU 

 Vihdoin korona-rajoitukset antoivat mahdollisuuden ottaa yleisöä otteluun. Olimme jo toista vuotta aiemmin sopineet mennä katsomaan peliä. Kun sinne meno siirtyi niin, että uusi areenakin ehdittiin avata, saimme lisäohjelmaa. Tutustuimme Ahlmanin opiston matkailuopasopiskelijoiden opastamana tunnin verran areenaan. Näimme hienot aitiot ja ravintola-alueet ja katselimme ylhäältä kentälle.

Vajaan tunnin juoma- ym tauon jälkeen menimme katsomoon jännittämään peliä. Yleisöä oli 4415 hlöä, kun katsomoon mahtuu 13000 hlöä. Meteli oli melkoinen, fanikatsomo huusi ja hurrasi ja musiikki soi melkoisella voimalla.

Tappara voitti pelin 5-2, joten mekin pääsimme hurraamaan kotijoukkueelle.

Meitä oli kaikkiaan 50 hlöä, osa vain esittelyssä, osa vain pelissä ja suurin osa molemmissa. Rea Tiira

21.2.2022 TAMPEREEN KESKUSPALOASEMALLA SIJAITSEVA PALOMUSEO

 Keskuspaloaseman yhteydessä on erikoismuseo, joka tarjoaa tietoa palokunnan työstä ja Pirkanmaan palolaitoksen historiasta. Museo on uudistettu Vapriikin museoammattilaisten kanssa v 2019. Siellä on esillä n 150 esinettä, valokuvaa ja viseota, jotka esittelevät palomiesten työasuja ja työvälineitä. Vanhin sinne on v 1901 hankittu raskastekoinen paljenaamari. Näytteillä on myös erikoinen pullanpilkkomiskone, jota palokunta käytti apuna Tammerkosken sorsien ruokinnassa. Ruokinta kuului palomiesten työvelvollisuuksiin 1900-luvun alkupuolella.

Meitä oli tällä kiinnostavalla museovierailulla 21 hlöä. Rea 

23.3.2022 EMIL AALTOSEN SÄÄTIÖN OMISTAMA PYYNIKIN LINNA

 Tämä Jarl Eklundin suunnittelema asuinrakennus valmistui v 1942 Aaltosen kodiksi. Vierailimme tässä kauttaaltaan huolella ja historiaa kunnioittaen remontoidussa kulttuurikodissa/ museossa. Tampereen kaupunki myönsi museolle ”hyvän rakentamisen palkinnon” v 2021. 

Emil Aaltonen (s 29.8.1869) oli kenkäteollisuuden uranuurtaja, suurliikemies (Sarvis, Lokomo), vuorineuvos ja merkittävä lahjoittaja.

Hän keräsi merkittävän n 250 teoksen kokoelman taidetta. Pyynikinlinnan kauniissa saleissa näimme taulujen ja veistosten lisäksi upeasti sisustetut salit.

Museonjohtaja Mika Törmä kertoi Aaltosen elämästä hauskasti. Yläkerrassa katselimme vielä lyhytelokuvan Aaltosesta. Siellä oli sillä myös kenkä- ja muovituotantoa sekä Oulun taidemuseosta lainattu Naivistien näyttely.

Vierailulla oli mukana 40 hlöä. Rea 

30.3.2022 ÄHTÄRIN PANDA-TALO JA TUURIN KYLÄKAUPPA
Keskiviikkona 30.3. aamulla kello 7.30 Tampereen Lomamatkailijoiden 43 hengen ryhmä lähti Vanhalta kirkolta kohti Ähtäriä ja Tuuria. Kaikki ilmoittautuneet olivat ehtineet ajoissa paikalle huolimatta kunta-alan lakosta, jonka vuoksi osa TKL:n bussivuoroista jäi ajamatta. 
Aamukahvit nautittiin Kitusen kievarissa Virroilla. Kahvin kanssa oli kievarissa leivottu rouhe- sämpylä täytteenä kinkkua, juustoa ja kasviksia. Kahvi oli tietenkin tuoretta ja itse jauhettua, kuten kievari mainostaa.

Aamukahvien jälkeen ajoimme Ähtärin eläinpuistoon, jossa tutustuimme Pandataloon. Pandat ovat olleet Ähtärissä nyt nelisen vuotta. Pandojenhoitaja Anna Palmroth kertoi ryhmälle Lumi- ja Pyry-pandojen elämästä ja työstään niiden hoitajana. Anna oli mennyt jo Kiinaan opettelemaan pandojen hoitoa ja matkustanut niiden kanssa Suomeen silloin kun ne tänne kuljetettiin. Pandat kuulemma viihtyvät Ähtärissä oikein hyvin. Pyry istuskeli koko vierailumme ajan tyytyväisenä syömässä bambujansa. Pandojen ruokavalio koostuu lähes kokonaan bambusta, joskus annetaan herkuksi esim. porkkanoita ja omenoita. Käpälien käyttö bambun käsittelyssä ja syömisessä oli näppärän näköistä. Lumi oli jo saanut aamupalansa nautittua ja köllötteli tyytyväisenä laverinsa päällä. Naaraspanda kaipaa fyysistä kontaktia vain kerran vuodessa, kertoi pandahoitaja Anna ja arveli, että lähipäivinä on aika päästää Pyry vierailulle Lumin luokse. Isopanda eli jättiläispanda on vain Kiinassa elävä uhanalainen karhu, jota kutsutaan myös nimillä panda, pandakarhu ja bambukarhu. Laji on luonnonsuojelujärjestö WWF:n ikoni kaikkialla maailmassa.  Pandat ovat Suomessa 15 vuoden sopimuksella.

Jatkoimme matkaa Tuurin kyläkaupalle, jossa meille ensin kerrottiin ”Tuurin tarina”. Kyläkauppaa esitteli Maaria Taipalus. Keskisen suvun kauppiastarina alkaa jo nykyisen kyläkauppiaan Vesa Keskisen isoisän isoisän Kustaa Keskisen nuoruudesta. Hän toimi jo 1800-luvulla kulkukauppiaana Tuurin kylän lähikuntien alueella. Kustaan poika Matias jatkoi isänsä työtä. Matiaksen kuoltua hänen poikansa Toivo jatkoi kauppiaana. Vuonna 1946 Toivo perusti ensimmäisen kiinteän kaupan pienen punaisen tupansa komeroon. Hän siirsi toiminnan  Kyläkaupan nykyiselle paikalle vuonna 1969. Nykyinen kyläkaupan isäntä on Vesa Keskinen. Hänen visionsa on ”kyläkaupasta matkailunähtävyydeksi”.  Kyläkauppa on Suomen suurin ostoskeskus. Joka vuosi sinne rakennetaan joku uusi ”houkutin”. Ruokapuodin lisäksi sieltä löytyy nykyisin, tavarapuoti, muotioutlet, hotelli, tivoli, campingalue, muumileikkipuisto.  Alueella on järjestetty miljoonapilkkiä ja muita tapahtumia. Esittelyn jälkeen ryhmällä oli bufee-lounas OnnenKivi ravintolassa ja sitten oli ostosaikaa. Iltapäiväkahvit nautittiin omaan tahtiin, kahvipaikan sai itse valita, vaihtoehtoina olivat Vesa`s Cafe ja OnnenTähti kahvila.

Kotimatkalle lähdettiin klo 16.00, kotimatkalla tarjottiin vielä pienet välipalat. Tampereelle saavuttiin aika tarkasti klo 18.00, huolimatta monista pysähdyksistä, sillä kaikki Länsi-Tampereella asuvat saivat halutessaan jäädä kyydistä kotipysäkeilleen bussilakon takia. Sisko

29.4.2022 PORIN TEATTERI, MANNERHEIM JA SAKSALAINEN SUUDELMA

Mannerheim ja saksalainen suudelma  Olimme Porin teatterissa katsomassa historiallista näytelmää, joka kertoi suomalaisesta aatelismiehestä, sotilaasta ja sitoutumattomasta poliitikosta Carl Gustaf Mannerheimista. Ennen teatteria kävimme lounaalla ja teatterin jälkeen ennen kotimatkaa nautimme kahvit tuoreiden täytettyjen sämpylöiden kera. Matkalla oli 31 henkilöä. Marja

20.5.2022 KEMIÖNSAARI, SÖDERLÅNGVIK, AMOS ANDERSONIN KOTIMUSEO

 Vierailimme Anderssonin kotimuseossa meren rannalla Kemiönsaaressa. Amos Valentin Anderson syntyi 3.9.1878 Kemiön Brokärrissä, kuoli 2.4.1963. Hän toimi vakuutusalalla, lehtimiehenä, kustantajana, kiinteistösijoittajana, kansanedustajana, presidentin valitsijamiehenä. Oli kulttuurin harrastaja ja vaikuttaja, vuorineuvos ja kunniatohtori.

Hän osti v 1927 kartanon mittavine maa-alueineen Taalintehtaan ruukilta. Päärakennus on toiminut museona v 1965, siellä on Amoksen mittava taidekokoelma.

Kartanoa on useaan otteeseen laajennettu ja viimeksi kunnostettu vv 2019-2021.

Lähdimme retkelle Keskustorilta varhain aamulla, aamukahvit täytettyjen croissantien kera nautimme Humppilan Lasitornissa. Söderlångvikin ravintolassa ruokailimme libanonilaisesta buffetpöydästä, jossa oli monenlaisia herkkuja. Kun tila on maan suurimpia omenantuottajia, niin jälkiruokana oli omenapiirakkaa ja omenaista hedelmäsalaattia.

Ruokailun jälkeen tutustuimme kartanoon jakautuen kahden oppaan ryhmiin.

Tunnin opastetun kierroksen jälkeen, lähdimme kotimatkalle. Pysähdyimme vielä Somerolla kahville Cafe Roseen. Saimme maittavat sämpylät ja Britakakkua. Ja lopuksi vielä piipahdimme Muotiputiikki Helmeen, jossa jokunen teki ostoksiakin.

Tampereella olimme klo 20. Matkassa oli 48 jäsentä, matkanjohtajana Rea ja kuljettajana Ari.

30.5.2022 PATIKOINTIRETKI LAUHANVUOREN KANSALLISPUISTOON 

Lähdimme matkaan toukokuun viimeisenä maanantaina. Sää oli kohtuullinen patikointia ajatellen. Alkumatkassa ajoimme Ikaalisten Teikankaalle kahvitauolle suosittuun Teitupaan. Hirsinen, kaunis kahvilarakennus ja sen tyyliin sopiva sisätila ihastutti matkalaisia. Matka jatkui Kankaanpäähän ja Honkajoen kautta määränpäähän Isojoen ja Kauhajoen rajamaille pohjoisosan taukopaikalle. Täältä lähdimme kävellen aluetta halkovaa hiekkatietä pitkin n. 2 km ja tulimme tieltä erkanevalle Terassikierroksen reitille. Reitin varrella oli Spitaalijärven taukopaikka, jossa pidimme lyhyen virkistyshetken. Jatkoimme hyväkulkuista polkua pitkin matkaamme vaihtelevassa mäntyvaltaisessa kangasmaastossa. Maasto kohosi jonkin verran reitillä kohti lähtöpaikkaamme, mutta ei käynyt ylivoimaiseksi kulkea. Parin kilometrin matkan jälkeen olimme Lauhanvuoren taukopaikalla. Alueen vierellä olevaan komeaan näköalatorniin jotkut jaksoivat vielä kavuta katsomaan avautuvia jylhiä maisemia. 

Tämän jälkeen matkamme jatkui Isojoelle ja Kauhajoentietä pitkin muutaman kilometrin päähän tien levikkeelle, josta oli parin sadan metrin verran polkua kuljettavana Kyllikki Saaren muistomerkille, paikalle, josta hänet löydettiin suohaudasta. Sadekuuro sen verran osui kohdalle, että autossa kerrottiin 1950-luvun alkupuolella tapahtuneesta, koko maan huomion saaneen neitosen kohtalosta. Rikos, murha jäi selvitämättä. Pitäviä todisteita syyllisyydestä ei voitu osoittaa, epäiltyjäkin oli useita. Aihetodistein voitiin syyllisyydestä jotain sanoa, mutta ei siis riittävästi oikeuden näkökannalta. Jälkeenkinpäin on tähän rikokseen palattu julkisuudessa asiaa puiden. Sadekuurosta huolimatta käytiin hautamuistomerkillä. Paikalle tuotu kivi, jo sammaloitunut, oli muistona paikasta, johon nuoren neitosen matka päättyi hänen palatessaan seuroista myöhäisenä sunnuntai-iltana toukokuussa v. 1953. Suohauta löytyi etsinnöissä saman vuoden lokakuussa. Matka jatkui täältä kohti Honkajokea lounaalle ravintola Honkahoviin. 

Seuraavaksi matka suuntautui kohti Kankaanpäätä ja edelleen Laviaan. Lavian keskustasta Tampereelle päin on entinen linja-autoyhtiön tallialue rakennuksineen. Tässä paikassa sijaitseen yksityinen Lavian linjaautomuseo. Timo Lehtonen on perustanut vanhempiensa kanssa museon ja vaalii siten hienosti linja-autoilun historiaa. Hän oli meitä vastassa kuljettajan asuisena ja esitteli meille asiantuntevasti entisajan linja-autokorien valmistusta, häkäpöntön toimintaperiaatetta, siihen tarvittavien pilkkeiden tekoon varta vasten tehtyä konetta ja paljon muuta. Sisällä ja ulkona oli erivärisiä, jo hyvinkin aikansa palvelleita linja-autoja ja uudempaakin kalustoa nähtävänä. Myös entinen kauppa-auto oli löytänyt paikkansa ”sukulaistensa” sekaan. Matkalaisia, pääosin Tampereelta kun oltiin, ihastutti Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tylppänokkainen vanha linja-auto, ”aasi” lempinimeltään, sen punaiset nahkapenkit, rahastajan paikka takaosassa, ”pömpeliksi” sanottiin. Jotkut muistelivat nuoruudessan näilläkin penkeillä istuneensa. Tämän kirjoittaja huomioi hyvillään, että naisvoittoisaa ryhmää ilmiselvästi kiinnosti tällaisen miesvaltaisen alan menneen ajan historia. Ikkunaa tähän maailmaan tarjosi Lavian linja-automuseo mielenkiintoiseksi osoittautuneella käynnillä. Niinpä lähtö paluumatkalle viivästyi, mutta lopulta pääsimme Tampereelle takaisin vielä kohtuulliseen aikaan alkuillasta. Matkalle osallistui yhdistyksen 12 jäsentä. Ari 

15.6.2022 ERKKI JA LEILA FRICKIN ARBORETUM KANGASALLA

 Eläkkeellä oleva pankinjohtaja, harrastajapuutarhuri Erkki on rakentanut yksityistä arboretumiaan 1980-luvulta lähtien. 3,2 hehtaarin puutarhassa kasvaa 14 lajistoltaan ja tunnelmaltaan erilaista puistikkoa, harvinaisia puita kaikista maanosista ja satoja kukkivia puita ja pensaita mm n 900 alppiruusua ja altsaleoja. Puutarhaan on v 2021 lähtien päässyt vierailemaan.

Vierailun alussa nautimme kahvit ja raparperipiirakat ja Erkki kertoi puutarhan syntyhistoriasta ja tämän hetken toiminnasta. Sen jälkeen kiertelimme hänen johdollaan ihastelemassa kukkaloistoa. Kun kevät oli viileä, kaikki alppiruusut eivät olleet vielä auennut. Runsaasti oli kuitenkin kukkivia ja auenneita lajeja.

Meitä oli mukana 41 jäsentä, matkanjohtajana Rea ja kuljettajana Ari, yhteensä 43h.

21.6.2022 HEINOLAN LINTUHOITOLA JA KESÄTEATTERI

Tutustuimme lintuhoitolaan opastetulla kierroksella. Hoitolan toiminta-ajatus on hoitaa loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja ja vapauttaa ne takaisin luontoon. Hoidetut ja toipuvat linnut jäävät odottamaan vapauttamistaan hoitolaan. Osa jää viettämään vanhuudenpäiviään lintuhoitolaan ilahduttaen vieraita. Luonnonvaraisten lintujen lisäksi tarhassa on runsaasti papukaijoja ja muita pitovaikeuksien takia sinne päätyneitä lemmikkilintuja. Heinolan kesäteatterissa näimme esityksen Flirttikurssi 55+, joka oli lämminhenkinen ja elämänmakuinen komedia kaikkine iloineen ja rosoineen. Nautimme matkan aikana kahdet kahvit ja ennen teatteria herkullisen bufee-lounaan. Matkalla oli 31 henkilöä. Marja

6.7.2022 SOKKOMATKA

Aurinkoisessa aamussa  lähtö klo 8.00 Vanhalta kirkolta ensimmäisenä kohteena J Alhon Huopatehdas Jämsässä. Kahvittelun jälkeen tutustuttiin uniikin teollisen huopatuotannon työvaiheisiin ja hienoon materiaaliin eli lampaanvillaan. Nyt ymmärtää miksi huopikkaat maksaa! Lounas nautittiin Lemettilän Tilan tunnelmallisessa kivinavetassa Petäjävedellä. Lemettilän tila on luokiteltu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusympäristöksi. Maatilan rakennukset muodostavat suljetun pihapiirin, joka on ollut perinteistä rakennustapaa. Tila kuuluu Unescon maailmanperintöluettelon suojelualueeseen, joten rakennusten ulkoasujen remontointiin pyydetään aina Museoviraston lausunto. Seuraava kohde oli arvokas maailmanperintökohteemme Petäjäveden vanha kirkko.  Se on yksi maailman 1121:sta UNESCO-kohteesta – se valittiin UNESCON maailmanperintökohteeksi vuonna  1994 kolmantena Suomen seitsemästä kohteesta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763–65 veistämä kirkko nostettiin maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin pitkän perinteen esimerkkinä. Matka jatkui Keuruun vanhaan kirkkoon ja edelleen pientä hiekkatietä pitkin Pihlajaveden erämaakirkkoon. Sämpyläkahvit nautittiin Himmaanmäen näköalapaikalla tunnelmallisessa kodassa Haapamäen Riihossa. Näkötornin perustukset on valettu 180m korkeuteen merenpinnasta. Itse torni on 22m korkea. Sieltä oli komeat näkymät jos uskalsi huipulle kiivetä. Kotimatka pikkuteitä pitkin oli elämys monelle, mm   Salussärkkä ja Tampereen pienin museo ulkomailla Teiskossa. Mukana  47 hen k + 2.

Paula

24.7.2022 NAIVISTIT IITTALASSA, PIRTTIKOSKEN KESÄTEATTERI 30 VUOTTA 

 Heinäkuisena sunnuntaiaamuna kokoontui ryhmä yhdistyksemme jäseniä tuttuun lähtöpaikkaan Keskustorille. Suuntana oli Iittala, entinen Kalvolan kunnan keskus. Sen vanhalla puukoululla oli perinteinen kesänäyttely monien vuosien ajalta, ”Naivistit Iittalassa”. Tänne matka sujui nopeasti ja pihaan tultiin ovien aukaisun aikaan. Sokkeloisessa rakennuksessa, entisen koulun luokkahuoneissa, oli jälleen nähtävillä naivismiin suuntautuneiden eri taiteilijoiden teoksia. Niissä kukkii elämän eri kirjo monin tavoin huumorin keinoin. Hymyssä suin saimme katsella teoksia ja niiden runsasta kuvakerrontaa. Naivismissa esimerkiksi kuvataan eläinhahmot liioitellen. Kissat ja koirat saavat ihmismäiset luonteenpiirteet ja kuviin antavat sisältöä niihin liittyvät tekstit. Hentoiset kissaneitoset kulkevat kukkamekoissaan kesäisellä kyläraitilla pyörää taluttaen ja karskit kollikissat ohiajavasta auton ikkunasta kyselevät määränpäätä. Tässä kuvattuna yksi esimerkki mieleen jäänneistä tauluista. Aika monessa taulussa oli punainen lappu merkkinä myynnistä. Jotkut kertoivat olevansa ensi kertaa käymässä ja tienneensä tästä kohteesta ja ilahtuneensa kovasti näyttelyn annista. 

Sitten oli aika siirtyä hyvillä mielin läheiselle huoltoasemalle lounaalle. Se oli maittava ja sopiva aika iltapäivän teatterinäytäntöä ajatellen Pirttikoskella. Sinne saavuimme hyvissä ajoin ja pilvipoutainen sää suosi ajankohtaa. Teatteri on kattamaton, mutta sateen vaaraa ei ollut. Kyseessä oli teatterin 30-vuotisjuhlanäytäntö, harrastajavoimin esitettynä kuten muinakin vuosina. Ohjaajana ja käsikirjoittajana toimi Seppo Holttinen niinkuin ennenkin. Kesäteatteritoiminta on ollut kylän yhteinen ponnistus vuodesta toiseen, mutta tämän kauden alkaessa oli päätetty tämän jäävän viimeiseksi kaudeksi. Näytelmä käsitteli nykyaikaa sivuten maahan muuttaneiden, eri kulttuureista tulleiden ihmisten sopeutumista ja elämää maaseutuyhteisössä sen eri puitteissa. Ristiriitojakin tuli ilmi yhteiselossa. Huumorin keinoin näistä selvittiin ja lopulta asiat menivät kohdalleen ja näytelmä sai kaikkien osalta onnellisen päätöksen. Yli kaksituntinen näytelmän parissa vierähti ja lähdimme paluumatkalle. Matkanvetäjän ja teatterinäytännön valinnan tehneen ominaisuudessa kysyin ryhmältä mielipidettä näytelmästä ja arvosanaa kouluasteikolla 4 – 10. Negatiivista ja mielenpahoitusta ilmaisevaa arvioita ei ymmärtääkseni tullut ja arvosteluasteikko asettui siihen tyydyttävän ja hyvän rajamaille. Itse annoin 8 – arvosanaksi. Esittävän taiteen lajeista, kuten juuri näytelmätaiteesta, esitetään arvostelua ja mielipiteitä sekä hyvää että kriittisempää näkemystä, arvonsa molemmilla. Mutta kuitenkin niiden, jotka ovat näytelmän nähneet, mielipide ja kannanotto on varteenotettavampaa. Ne jotka eivät ole esitystä nähneet, useasti mielipide on muuhun perustuvaa kuin esityksen näkemiseen. Huutelijoita aina on riittänyt, taiteenlajista riippumatta, ennenkin ja tästä eteenkinpäin. Paluumatka sujui tulomatkan tavoin jouheasti, vaikka Pirttikoskelta tultiin eri reittiä Iittalaan kesäisen idyllisiä metsämaisemia seuraillen. Tampereen hälinään saavuimme illansuussa kuuden aikoihin. Matkalle osallistui parikymmentä jäsentä. Ari matkanvetäjä /kuljettaja

7.8.2022 AIRA-Musikaali Valkeakosken kesäteatteri 

Aurinkoisena elokuun sunnuntaina vierailimme Valkeakosken kesäteatterissa katsomassa musikaalin kaikkien suomalaisten tunteman ja edelleen erittäin elinvoimaisen Aira Samulinin elämästä.

Aira Samulin on sanonut ”Jos olisin luomalla luonut itselleni imagon, ei minua olisi julkisesti olemassakaan. Satun vain olemaan tällainen kuin olen.” Aira Samulinin elämäntarina sisältää naisenergiaa, elämänvoimaa, sinnikkyyttä sekä herkkyyttä.

Yli 90 vuoden mittainen tarina alkoi Hyrsylänmutkasta Raja-Karjalasta sota-aikana ja vie Helsingin tanssipiirien kautta kohti tätä päivää. Saimme nähdä kuinka Airan menestyksekäs ura viihteen ja muodin parissa syntyi 40- ja 50-luvun Suomessa. Musikaalissa käsiteltiin myös elämän tragedioista selviämistä sekä Airan loppumatonta intohimoa tanssia, luovuutta ja mielen hyvinvointia kohtaan.

Musikaalin oli käsikirjoittanut ja ohjannut Heikki Paavilainen. Päärooleissa Helena Rängman, Ilkka Koivula, Leea Lepistö, Lauri Mikkola, Natalil Lintala, Harri Penttilä, Jani Rasimus ja Tanja Huotari. Upeiden tanssien koreografia oli tehnyt Jani Rasimus.

Retkelle osallistui 53 yhdistyksen jäsentä. Väliajalla nautittiin kahvit ja suolainen piirakka. Sisko

7.9.2022 TURKU ABOA VETUS JA KAKOLA
Aboa Vetus on maan alta löydetty kaupunginosa, jossa on eletty vuosisatojen ajan. Suomen ainoa arkeologinen museo syntyi laajojen kaupunkiarkeologisten kaivausten tuloksena 1990-luvulla.
Opastetulla kierroksella Aboa Vetuksessa näimme mm. pienoismallin jossa on kuvattuna kaupungin keskiaikainen raatihuone sekä kauppapuoteja ja muita toria reunustaneita rakennuksia. Pienoismallin hieman yli 200 ihmisfiguuria kuvaavat kaupunkilaisia arjen askareissaan; käymässä kauppaa, tekemässä käsitöitä tai vartioimassa toria. Kaivaukset museon alueella jatkuvat edelleen joka vuosi.

Kakola tunnetaan Suomessa kaikkein pahamaineisimpana vankilana. Sinne ”säilöttiin” 150 vuoden ajan kaikkein hurjimmat rikolliset. Miljöö on samalla sekä ahdistava että kiehtova, täynnä mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita. Kierroksen aikana käytiin ensin oppaan kanssa ulkona tutustumassa entisiin vankilarakennuksiin ja nähtiin jännittävimät pakopaikat. Kierros päättyi Kakolan entiseen kirkkoon eli Kakolan saliin, jossa katsottiin kuvaesitys sellitiloista ja kuultiin tarinoita kakolan kundien värikkäästä arjesta.

Ainutlaatuisella alueella on nyt myös muita palveluja, kuten mm. oma korttelipanimo, kahvipaahtimo, leipomo, ravintola, kahvila ja Kakola-myymälä.

Menomatkalla juotiin kahvit Humppilan Lasitornin kahvilassa, lounaalla käytiin Panimoravintola Koulussa. Iltapäiväkahvit nautittiin Kakolan Ruusun Eristyssellikabinetissa. Lopuksi poikettiin vielä Kakolan myymälässä ostamassa pieniä tuliaisia. Retkelle osallistui 31 yhdistyksen jäsentä. sISKO

20.9.2022 MUSIIKILLINEN TAMPEREEN KIERTOAJELU

 Muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja Janne Viitaniemi kierrätti meitä kaupungissa 1,5 tunnin ajan. Ajelimme mm Viinikassa, Nekalassa, Käpylässä, Petsamossa, Pispalassa, Kissanmaalla. Matkan aikana hän lauleli kaupunginosa-aiheisia lauluja ja kertoili hauskoja juttuja, joiden lomassa Tampereseuran entinen toiminnanjohtaja Heidi Martikainen (nauhalta) opetti meille ”tampereenkiältä”!

Tälle iltapäiväajelulle osallistui 37 jäsentä, järjestäjänä Rea.

26.9.-1.10.22 VIRKISTYSLOMA HÄRMÄN KYLPYLÄSSÄ

 Juna Kauhavalle lähti maanantaina 26.9. kello 10.02 Tampereen rautatieasemalta.

Kauhavalta jatkoimme kylpylään Härmän taksilla. 

Kylpylässä meillä oli saavuttuamme ensin lounas. Jonka jälkeen kylpylän esittely luentosalissa + kierros kylpylässä, huoneet saimme klo 15.00.

Päivittäin pakettiin kuului aamiainen, lounas ja päivällinen. Ruoka kylpylässä oli erittäin hyvää.

Kylpyläosasto ja kuntosali olivat käytettävissä maanantaista lauantaihin. Kylpyläosastoa ryhmän jäsenet käyttivät ahkerasti joka päivä.

Iltaohjelmana oli joka ilta tanssia. Maanantaina ja perjantaina oli orkesteritanssit. Maanantain naistentanssit ovat ihan kuuluisat, eräs henkilökuntaan kuuluva kertoi, että Härmän kylpylän naistentansseja kutsutaan Pohjanmaalla ”Mantamyrskyksi”.  Tiistaina ja torstaina oli karaoke- tanssit, keskiviikkona levytanssit. Karaokeiltoina paikalla oli monia miesvoittoisia ryhmiä, jotka vuorotellen kävivät esiintymässä ja tanssivat ahkerasti tai istuivat iso vesilasi edessään pöydissä. Kaikki esiintymisvuorot varattiin jo kesken illan.  Perjantaina soittamassa oli Leif Lindemanin orkesteri ja koko paikka oli tupaten täynnä Leifin faneja ja muuta väkeä. 

Pakettiin sisältyi ohjattu Halakojumppa ja Lavis. Lisäksi meillä oli Liikuntaluento: Aiheena TERVEYSLIIKUNTA.  Miksi?  Miten? terveysliikunnan käsitteet terveysliikuntasuositukset – liikuntapiirakka fyysisen kunnon osa-alueet (kestävyys, lihaskunto, liikkuvuus).

Meille pidettiin myös erittäin mielenkiintoinen Kuntoutusinfo.

Kylpylän henkilökunta oli erittäin ammattitaitoista ja ystävällistä. 

Aurinko paistoi koko viikon ja useana päivinä kävimme kävelyllä kylpylän luontopolulla.

Kotiin Tampereelle palasimme lauantaina iltapäivällä.  Kauhavan asemalle oli taksikuljetus kylpylästä. 

Kylpylämatkalle osallistui 14 henkilöä. Sisko

13.10.2022 PORIN TEATTERI JA EVITA

Evita-musikaali, Porin teatteri  Suurmusikaali Evita on tositapahtumiin pohjautuva menestystarina Eva ”Evita” Peronista, Argentiinan historian vaikutusvaltaisimmasta naisikonista ja henkisestä johtajasta. Visuaalisesti häikäisevä musikaali seuraa nuoren ja karismaattisen Eva Duarten tapahtumarikasta matkaa köyhästä lapsuudesta kohti Buenos Airesin parrasvaloja. Ennen teatteria nautimme bufee-lounaan. Matkalla oli 52 henkilöä. Marja

03.11.2022 OLKILUOTO, VUOJOEN KARTANO

  Vierailu Olkiluodon Vierailukeskuksessa oli erittäin mielenkiintoinen ja jokaisesta vierailijasta vaadittiin etukäteen nimi, sotu, kansalaisuus, syntymäpaikka ja puhelinnumero. Vierailijalla täytyi olla mukana passi tai henkilökortti. Ohjelma aloitettiin henkilöllisyystarkistuksella, jonka jälkeen nautimme täytetyt patongit ja mokkaleivokset kahvin kera Vierailukeskuksen kahviossa. Tämän jälkeen meillä oli yhtiön esittely auditoriossa. Luento oli loistava. Saimme myös bussikierroksen, jonka aikana vierailupäällikkö Mika kertoi hyvin yksityiskohtaisesti Olkiluodosta. Pääsimme aivan lähelle OL 1 ja OL 2 ja näimme myös OL 3 bussikierroksella. Kiersimme bussilla Onkalo alueella, jossa näimme loppusijoitusrakennuksia aivan läheltä. Tutustuimme sähköä uraanista-näyttelyyn. Sitten oli lounaan aika Vuojoen Kartanossa. Bufeessa oli herkullinen kalapöytä alkuruokana ja Leskisen lohkoperunoita ja porsaan fileetä lämpimänä ruokana paikalliselta yrittäjältä. Jälkiruoka ja kahvi oli kiva lopetus lounaalle. Rooliopastettu kartanokierros kuului vielä ohjelmaan, jonka jälkeen kotimatka Tampereelle alkoi. Retki oli bonusmatka. Matkalla oli 53 henkilöä. Marja