Menneitä matkoja
2024
26.1. NOKIA ARENA Tappara-Ilves jääkiekko-ottelu
Paikallisottelut kiinnostavat yhdistyksen jäseniä. Olimme joukolla kannustamassa vauhdikasta yhteenottoa, kuka kannatti Tapparaa ja kuka Ilvestä, ei se yhdessäoloa haitannut. Ensimmäisen maalin teki Tappara, mutta Ilves pelin vei voittamalla peräti 5-2. Arena oli täpötäynnä, 12700 kannustajaa oli paikalla.
Meidän joukko oli 52 hengen kokoinen, vetäjänä Rea.
13.2. HELSINKI Ateneum ja Uspenskin katedraali
Ateneumissa Väriä & Valoa impressionismin perintö. Näyttely esittelee impressionistista ja
uusimpressionistista taidetta ajanjaksolta 1860 -1916. Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet suomalaisen väritaiteen lyhyeen, mutta intensiiviseen kukoistuskauteen vuosina 1906-1916. Suomalaisessa taiteessa vaihe johti myös uusiin aihepiireihin, kun työnteko ja erämaaluonto saivat tehdä tilaa keskiluokkaisen elämän mukavuuksille, puistoille, auringonotolle ja alastomuudelle.
Kansainvälisten taiteilijoiden joukossa ovat muun muassa, Claude Monet, August Renoir, Alfred Sisley, Alfred William Finch, Paul Signac ja Theo van Rysselberghe. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Alvar Cawen, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Yrjö Ollila ja Tyko Sallinen.
Näyttelyn alussa ryhmällä oli intro, joka kesti puoli tuntia ja introssa opas kertoi näyttelyn sisällöstä. Intron jälkeen ryhmä tutustui näyttelyyn jokainen omaan tahtiin.
Toinen vierailukohde oli Uspenskin katedraali. Vuonna 1868 valmistunut katedraali Katajanokalla on Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. Katedraalissa ryhmällä oli tunnin mielenkiintoinen opastus.
Aamukahvit nautimme Riihimäellä. Lounas oli Bufee-lounas Töölössä. Paluumatkalla joimme kahvit Riihimäen Laurell-kahvilassa.
Matkalla oli 45 henkilöä. Marja
17.2. TAMPEREEN TEATTERI, Frenckell-näyttämö
Ei kertonut katuvansa -näytelmä, 12 osallistujaa, vetäjänä Raija
13.3. HÄMEENLINNAN TEATTERI
Rottien pyhimys -näytelmä, 39 osallistujaa, vetajänä Raija
23.3. TAMPEREEN TEATTERI, Frenckell-näyttämö
Kaikki ystäväni -näytelmä, osallistujia 13, vetajänä Airi
10.4. LAHTI, SOKKOMATKA
Lähdettiin klo 8.00 Tampereelta ja sämpyläkahvit nautittiin Tuuloksen Laurellilla. Matka jatkui Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvaan Mallasjuoman vanhaan tehdaskiinteistöön. Oppaitten kanssa tutustuimme ”Juuret-aarteita kokoelmista” -näyttelyyn. Näimme taidetta, Viipurista pelastettuja hienoja teoksia, julisteita ja muotoilua Askon tuotannosta ja Jeremy Shawn audiovisuaalisen installaation. Teos on kerännyt maailmanlaajuista menestystä ja on Suomessa ensimmäistä kertaa Malvassa. Malva valittiin vuoden kulttuuriteoksi v. 2023. Elämysten jälkeen maistui lounas Malskin Bistrossa samassa tehdaskiinteistössä.
Kiertoajelu Lahdessa ”Ilona-oppaan” kanssa oli riemastuttava. Vanhat kuulutukset, ”joissa kehotettiin henkilöä matkalla jossain päin Suomea ottamaan yhteyttä omaisiinsa” ja stereotesti ”Seuraavassa kuulette metronomin tikitystä, jonka pitäisi kuulua ainoastaan vasemmanpuoleisesta kaiuttimesta” sekä ”seinän takana saattaa olla naapuri joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta” jne...
Urheilukeskuksessa näimme Lahden Betonin ja Lahden MM-ladun kuuluisan J-mutkan. Punavalkeat, 1920-luvulla rakennetut 150 metriset radiomastot ovat radiohistoriaa. Vanhan tehdasrakennuksen yhteyteen rakennetun Sibeliustalon Metsähalli oli vaikuttava.
Kotimatkalla poikettiin Fazerin tehtaanmyymälään ja rahkapiirakkakahvit nautimme Tuuloksen Koskikartanossa ennen paluuta Tampereelle n. klo 18.45. Kuljettajakin kiitteli retkeläisiä hyvästä matkaseurasta.
Mukana 52 jäsentä. Matkanvetäjinä Anne-Marie ja Paula.
22.4. TAMMELAN STADION KLO 14-15
Stadionpäällikkö Toni Hevonkorpi ja tapahtumapäällikkö Tanja Aho toivottivat meidät tervetulleiksi uuteen lähes valmiiseen jalkapallopyhättöön. Katutason kerroksessa ovat pelaajien pukutilat, toisessa kerroksessa ravintola, kolmannessa VIP-tilat ja neljännessä toimistot. Toni kertoi mm., että katsomoon mahtuu peleihin 8000 katsojaa ja konsertteihin 15 000 katsojaa. Kentällä on tekonurmi, joka voidaan lämmittää 19 asteeseen. Vierasjoukkueen fanikatsomoihin on oma sisäänkäynti ja 500 paikkaa. Esittelyn jälkeen teimme kierroksen kentälle ja katsomoihin. Lopuksi nautimme kahvit viinereitten kera.
Vierailuun osallistui 80 henkilöä, järjestäjänä Rea.
27.4. TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI
Frida-näytelmä, 24 osallistujaa, Airi
7. -14.5. RODOKSEN MATKA
Matkalla oli 24 osallistujaa, vetäjänä Raija
28.5. HATTULA, HÄMEENLINNA
Ensin suuntasimme Hattulan Pyhän ristin kirkolle, jossa meitä odotti opastus Hämeen vanhimpaan keskiaikaiseen kirkkoon. Kirkko-opas Vilppu Vuori kertoi elävästi ja asiantuntevasti sen historiasta ja maalauksista. Ne, jotka olivat nähneet Anneli Kannon kirjan pohjalta tehdyn näytelmän ”Rottien pyhimys” Hämeenlinnan Teatterissa, etsivät tuttuja maalauksia kirkon seiniltä. Lopuksi kirsikkana kakun päällä saimme nauttia vielä Vilpun itse rakentamien keskiaikaisten soitinten ”konsertista”. Se kruunasi koko tilaisuuden.
Seuraavana kohteena oli Vanajanlinna Katumajärven rannalla. Aluksi nautimme runsaan lounasbuffetin antimista linnan musiikkisalissa ja salongissa. Sen jälkeen meille oli varattu opastus Vanajanlinnan uumeniin. Kuulimme linnan historiasta ja tutustuimme linnan upeisiin tiloihin aina kellarin viinitupaa myöten.
Päivän kolmantena kohteena oli Rönnvikin viinitila, jonne meille oli varattu viini-juustotasting. Meille kerrottiin tilan historiasta ja esiteltiin sen tuotteita. Sen jälkeen nautimme tilan omista viineistä ja paikallisen tilan juustoista. Lopuksi pääsimme kurkistamaan myös tilan tuotantotiloihin ja tilalla oleviin näyttelyihin. Päivän lopuksi monen mukaan tarttui tilojen maistuvia tuotteita. Retkelle osallistui 46 henkilöä ja vetäjänä oli Merja.
18.6. TUUSULANJÄRVEN TAITEILIJAYHTEISÖ
Eipä kauniimpaa retkisäätä voi toivoa! Aurinko paistoi ja lämpöasteita oli + 22.
Menomatkalla nautimme aamukahvit Riihimäellä tuoreen sämpylän kera.
Ensimmäinen kohde oli taidemaalari Pekka Halosen Halosenniemi, jossa saimme loistavan opastuksen niin oman oppaamme kuin Halosenniemessä olevien oppaiden johdolla.
Lounaan nautimme luomuravintola Härmän Ratissa. Lounaan jälkeen menimme vierailulle Eero Järnefeltin Suvirantaan, jossa oman oppaamme lisäksi oli myös henkilö kertomassa yksityiskohtaisemmin taideteoksista ja kodin aarteista. Kiertelimme myös englantilaistyylisessä puutarhassa, jossa oli runsaasti viherkasveja ja puita.
Matka jatkui Aino ja Jean Sibeliuksen kotimuseoon Ainolaan, jossa meillä oli oman oppaamme lisäksi henkilö, joka perehdytti meidät Ainolan historiaan, musiikin ja kuvataiteen maailmaan.
Saimme hämmästellä ja ihailla puutarhaa, jossa näkyi Aino Sibeliuksen kädenjälki.
Lottakanttiinissa joimme lähtökahvit, jonka jälkeen kotimatka alkoi.
Retkellä oli 46 henkilöä, vetäjänä Marja.
26.6. HEINOLA kesäteatteri ja taidemuseo
Aurinkoinen ja lämmin sää suosi retkeämme. Menomatkalla Heinolaan nautimme aamukahvit Hollolassa.
Heinolan taidemuseossa ryhmällä oli opastus Arvid Liljelundin tuotantoon (1844-1899) sekä saimme kuulla heinolalaisten suhdetta kansallispukuihin.
Tämän jälkeen kävimme nauttimassa buffet-lounaan, jonka jälkeen menimme kesäteatteriin katsomaan Vielä-ehtii komedian. Näytelmä on kertomus kolmesta iäkkäästä ystävättärestä, jotka ovat jakaneet keskenään niin elämän ilot, surut, bridge-porukan kuin jopa miehen. Iän myötä muisti pätkii ja lonkat kolottavat, mutta halu elää täysillä ei ikääntyminen vähennä. Pääosissa oli valovoimainen ja todella nimekäs näyttelijäkaarti, Sinikka Sokka, Jaana Saarinen ja Heidi Herala.
Paluumatkalla Tampereelle joimme kahvit Koskikartanossa.
Matkalla oli 34 henkilöä ja vetäjänä Marja.
8. -9.7. SAVONLINNA
Nabucco-ooppera
Maanantai 8.7.
Matka alkoi klo 9.00 Vanhalta kirkolta kesäisessä säässä Arpecon bussilla kuljettajana Pekka Kotilainen. Koska matkaa Mikkeliin oli reilu kolme tuntia, nautimme bussissa maukkaat Hakasen leipomon täytetyt sämpylät.
Mikkelissä entisessä pappilassa, Saimaan rannalla on nykyään ravintola Kenkävero. Siellä meille oli kattaus kauniissa salissa ja saimme nauttia monipuolisen ja maittavan lounaan. Ruokailun jälkeen oli aikaa tutustua kauniiseen paikkaan ja putiikkeihin.
Matkamme jatkui Savonlinnaan, jossa majoituimme Kesähotelli Vuorilinnaan. Ennen oopperaan lähtöä nautimme herkulliset kanasalaatit Spa Hotel Casinolla. Olavinlinnaan siirryimme kävellen ja/tai bussilla. Meillä oli hyvät paikat A-katsomon 17, 19 ja 24 riveiltä, joista näki loistavasti näyttämölle.
Illan esitys Nabucco on Verdin kolmas ooppera, jonka ensi-ilta on ollut Milanon La Scalassa 1842. Tarina perustuu Vanhassa testamentissa kerrottuihin tapahtumiin Jerusalemissa ja Babyloniassa noin 600 vuotta ennen ajanlaskua. Nabucco on babylonialainen kuningas, joka hyökkää, ryöstää ja vangitsee naapurimaansa juutalaisen kansan orjuuteen ja pakkotyöhön. Valta juovuttaa, tekee harhaiseksi ja saa kuninkaan leikkimään jumalaa. Ooppera on tunnettu mahtavista kuorokohtauksista, heprealaisten orjien Va, pensiero soi ytimiin asti. Tällä kertaa Nabucco nähdään ilmastonmuutos- ja ekoaktivismiteemaisena. Taistelu luonnon puolesta on meidän aikamme sota!
Suomalaisia rooleissa olivat basso Mika Kares, Johan Krogius ja Johanna Nylund. Abigaillen roolissa Marigona Qerkezi (zagrebilaissyntyinen) on aivan loistava sopraano.
Kolmituntisen oopperaesityksen jälkeen kävelimme kauniissa kesäillassa hotellille.
Tiistai 9.7. Aamiainen oli Wanhalla Casinolla, jonka jälkeen moni kävi tutustumassa paikalliseen toriin. Matkamme jatkui klo 11 kohti Mäntyharjua. Mäntyharjulle päästyämme oli aikamoinen sadekuuro, matkalla ukkostikin. Ravintola Kesäheinässä oli tunnetusti monipuolinen lounas. Sää ei ollut paras mahdollinen ulkona kävelyyn, mutta aika moni käväisi Taidekeskus Salmelassa katsomassa näyttelyn. Klo 14.30 jatkoimme matkaa ja Hämeenkoskella Koskikartanossa nautimme vielä kahvit marjapiiraiden kera. Takaisin Keskustorilla olimme klo 18.
Retkeen osallistui 37 henkilöä, matkanvetäjänä Rea.
20.7. JYVÄSKYLÄ Aalto2-museo ja Rana teatteri
Melkein oli täydellinen retkisää koko päivän. Aamukahvit joimme Jämsässä, josta matka jatkui Jyväskylään.
Aalto2-museo on arkkitehtuurin, muotoilun ja kulttuuriperinnön ainutlaatuinen kohtaamispaikka Jyväskylässä, joka toteuttaa Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Se yhdistää kaksi Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta, Alvar Aalto museon ja Keski-Suomen museon.
Ammattitaitoisen oppaan johdolla saimme loistavan opastuksen Alvar Aallon näyttelyyn, jonka jälkeen omatoimisesti tutustuimme koko taloon.
Buffet-lounaan nautimme ravintola Eedenissä, jonka jälkeen oli teatterin vuoro. Näytelmä
kertoi Uno Cygnaeuksesta (12.10.1810-2.1.1888). Hän oli suomalainen pappi, joka tunnetaan Suomen kansakoulun isänä. Cygnaeuksella oli vahva kutsumus Suomen koululaitoksen kehittämiseen ja hän johti Jyväskylän opettajaseminaaria vuoteen 1869 asti, jolloin hän siirtyi kokopäiväiseen kansakoulujen ylitarkastajan toimeen. Näytelmän ”juoni” piti sisällään idean, mitä oli koulu ja opetus Uno Cygnaeuksen aikana ja mitä on koulu ja opettajan rooli vuonna 2024. Eroavaisuuksia oli havaittavissa paljon.
Viisi minuuttia ennen näytelmän loppua alkoi rankkasade ja katsomo tyhjentyi. Niinpä teatterin väki oli varsin huomaavainen, kun laittoi minulle sähköpostilla näyttelijöiden vuorosanat, jotka jäivät uupumaan. Minä laitoin edelleen vuorosanat retkeen osallistuneille.
Kotimatka alkoi ja joimme tulomatkalla jälleen kahvit Jämsässä.
Matkalla oli 27 henkilöä ja vetäjänä Marja
31.7. PYYNIKIN KESÄTEATTERI
Karavaanari, kaikkien kaveri -näytelmä, 49 0sallistujaa, Raija
6.8. PORVOO-LOVIISA
Lähtö Kartanokierrokselle, Edelfeltin jalanjäljille, oli varhain aamulla, koska edessä oli pitkä päivä. Aamukahvit joimme Riihimäellä Ullan Pakarissa, josta retkeilijöiden mukaan lähti myös paljon vastaleivottuja tuotteita.
Ensimmäisenä kohteena oli Porvoossa Edelfeltin syntymäkartano, Kiialan kartano, joka oli hänen äitinsä syntymäkartano. Se on nykyään yksityisomistuksessa, emmekä päässeet sinne sisälle, mutta tutustuimme sen piha-alueeseen ja ihailimme kartanoa ulkoapäin. Kuulimme oppaan johdolla kartanon historiasta ja Edelfeltin elämästä.
Seuraavaksi siirryimme Haikon kartanoon, jonka alueella Edelfelt vietti kesät n. 30 vuoden ajan. Kuulimme ensin kartanon historiasta ja omistajista sen Keltaisessa salissa. Sen jälkeen siirryimme nauttimaan lounasta kartanon upeaan pääsaliin.
Tästä suuntasimme kohti kartanon lähellä sijaitsevaa Edelfeltin ateljeeta ja Villa Albertia, näyttelytilaa. Kuulimme oppaan selostamana Edelfeltin elämästä Suomessa ja Pariisissa sekä katselimme hänen ja Tove Janssonin maalauksia. Villa Edelfeltiin, hänen kesäasuntoonsa, emme päässeet. Sekin on yksityisomistuksessa nykyään.
Siirryimme iltapäivällä Edelfeltistä Creutzin sukuun ja Loviisan puolelle Malgårdin linnaan. Pääsimme ajamaan ihan linnan viereen, jossa meitä odotti punainen matto ja itse kreivi oli meitä vastassa. Linna on suvun hallussa jo kuudennessa sukupolvessa. Kuulimme Creutzin suvun ja linnan historiasta ja ihailimme upeita sisätiloja ja sisustusta. Eipä muistunut mieleen, missä Suomessa on vastaavanoloisia nähty.
Linnakierroksen jälkeen ajoimme linnan puotiin ja panimokahvilaan, jossa nautimme kahvit suolaisella ja tyhjensimme puodin hyllyt tavaroista mukaan.
Meitä oli retkellä 48 henkilöä ja vetäjänä Merja.
14.8. ELOKUUN KAUPUNKIKÄVELY
Lähdettiin Laukon torilta klo 11.00 Hopealinjalla Viikinsaareen. Viikinsaaressa käveltiin saari ympäri (n. 1,5 km). Mukana oli 14 iloista kävelijää. Järjestäjinä Raija ja Airi
27.8. SAARI-SOLJASEN SUOALUE JA HAVERIN KULTAKAIVOS
Lähdettiin klo 9.30 Vanhalta kirkolta reippaina kohti Seitsemisen kansallispuistoa ja siellä Soljasten suon kävelyreittejä. Perille päästyämme kotalaavulla odotti jo Haukkamaa Adventuresin kokki ja eräopas Petri paistamassa lättyjä ja sisällä makkarat tirisivät tulilla. Myös nokipannukahvit odottivat. Osa ehti kiertää jo ennen ruokailua esteettömän 800 m reitin soille tai 2 km luontopolun järven ympäri. Luontopolun infotaulut esittelivät luontoa ja lajistoa esim. rämepörhömittaria, luumittaria, vaivaiskoivua jne. Sadetakit piti kaivaa kesken kävelyn päälle, sillä aika rapsakka sadekuuro yllätti ulkoilijat. Mutta kohta aurinko taas paistoi ja teki metsästä aivan taianomaisen.
Retki jatkui Viljakkalaan Haverin kultakaivokselle. Siellä saimme rautaisannoksen Haverin historiaa Haveriyhdistyksen Pirkko Vuolteelta. Kaivos aloitti 1700-luvulla rautakaivoksena. Kultakaivostoiminta alkoi vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1960 Oy Vuoksenniska Ab:n toimesta. Kultaa saatiin noin 300 kg vuodessa ja se tyydytti koko maan kultatarpeen. Myös hopeaa ja kuparia saatiin. Helsingin olympialaisten kulta – ja hopeamitalit tehtiin Haverin malmista, jonka Oy Vuoksenniska Ab lahjoitti. Kultamitalit ovat kultapitoisimmat olympiamitalit kautta aikojen, 99,9 % kultaa.
Kaivostoimintaan liittyvistä rakennuksista on säilynyt merkittävä osa ja lähimpänä kaivoskuiluja sijainneista Piippulan rivin työläisasuntojen kunnostuksesta ovat vastanneet yksityishenkilöt. Piippulan rivi on myös suojeltu. Alueelle rakennettiin asuntoalue yli 30 perheelle ja poikamiesasuntola, johon hommattiin alueen ensimmäinen televisio. Sosiaalinen hierarkia ilmeni rakentamisessa. Johtajien asunnot olivat Kyrösjärven rannalla ja toimihenkilöiden asunnot johtajien ja työväen välimaastossa. Asukkailla oli käytössä mm. puutarhapalsta, urheilukenttä, työväentalo ja uimaranta.
Kultakaivoksen johtoon tarvittiin pätevä mies, jollainen vuori-insinööri ja vapaaherra Erik Aminoff oli. Tämä ”Haverin paroni” sai henkilökunnan viihtymään kerrassaan mainiosti, myös ne 30 neuvostovankia, jotka asuivat vankien talossa jatkosodan aikana. He toimivat vuorollaan Aminoffin soutajina, kun kalastuksesta innostunut ”paroni” kävi kalalla ja saivat kylmetyksen estona lämmintä nestettä ”paronin” povitaskusta, joten soutuhommat olivat haluttuja! Aminoff hankki kaikille sotavangeille uudet aluskerrastot, kun heidän oli palattava Neuvostoliittoon sodan loputtua. Lopuksi tutustuimme vielä kallioreunaiseen avokuiluun ja kaivosmuseoon. Osallistujia oli 35 jäsentä ja vetäjinä toimivat Anne-Marie ja Paula.
4.9. HELSINKI
Lähdettiin Tampereen Vanhalta kirkolta klo 8 kohti Tamminiemeä tutustumaan presidentti Kekkosen aikaan siellä. Matkalla poikkesimme aamukahville Hämeenlinnaan Wetterhoffien historiallisessa talossa sijaitsevaan Cafe Bar Hoffiin. Mennessä matkanvetäjä kertoi talon historiasta ja nykytilanteestakin. Käynti kahvilassa kannatti ensinnäkin tosi maukkaiden ja pehmeiden sämpylöiden takia ja lisäksi kahvilan yhteydessä toimi matkamuisto- ja käsityömyymälä, jossa oli kaikenlaista ryhmää kiinnostavaa tavaraa näytillä ja myynnissä.
Matka jatkui kohti Tamminiemeä, jossa jakauduimme kahteen ryhmään ja lähdimme opastuskierroksille. Ne päättyivät ikoniseen Kekkosen rantasaunaa, jossa on saunomisen lisäksi ratkottu maailman poliittisista asioista.
Tämän jälkeen siirryimme Aleksis Gallen-Kallelan ateljeelinnaan Tarvaspäähän, jossa nykyisin sijaitsee Gallen-Kallelan museo. Täällä jälleen jakauduimme kahteen ryhmään, toisen ryhmän mennessä Puuhuvilaan Cafe Zoceriaan ruokailemaan ja toisen siirtyessä opastukselle museoon. Tunnin kuluttua vaihdoimme. Tämän jälkeen kotimatka saattoi alkaa. Mukana oli 43 osallistujaa ja matkanvetäjänä Merja.
5.9. SYYSKUUN KAUPUNKIKÄVELY
Lähdettiin klo 11 Hämeenpuiston Vapaudenpatsaalta kohti Pyhäjärveä opastetulle kävelykierrokselle. Oppaana oli Riitta Leppänen. Se kesti n. 1, 5h. Mukana oli 15 kävelijää ja vetäjänä Airi ja Raija.
17.9. 2024 HEIKKILÄN TILAN KOTIMUSEO, MUTALA YLÖJÄRVI
Ajelimme bussilla vanhaa Kurun tietä 35 km matkan Mutalaan. Heikkilän tilan emäntä Kaisa Heino oli jo meitä vastassa ja nautimme Kesäkahvilan tiloissa, vanhassa heinäladossa, kahvit maukkaan piirakan kera.
Sateisen aamun jälkeen aurinko paistoi ja emännän äiti, Sirpa Heikkilä, kertoili kotimuseon ulkopuolella, miten ovat ottaneet vanhan päärakennuksen käyttöön ja kunnostaneet sen kotimuseoksi. Talo on rakennettu v. 1796 ja se oli päässyt huonoon kuntoon ollessaan useita vuosia tyhjillään. Talon toinen pää oli laskenut niin, että lattiakin oli vajonnut. Toista päätä piti hirsin tukea, ettei talo romahtanut. Talo seisoo valtavien kivien päällä. Kolmen vuoden kunnostustöiden jälkeen talossa on hieno n. 250 neliön kokoinen kotimuseo täynnä vanhaa esineistöä. Suurin osa on siellä olleita kalusteita, osa on hankittu muualta. Heikkilä kerää vanhoja kahvikuppeja ja nyt niitä on jo yli 200. Saimme mielenkiintoisen esittelyn, joka herätti kovasti kiinnostusta, kyselyitä ja keskustelua. Mukana matkassa oli 20 jäsentä, matkanvetäjänä Rea
21.9. TAMPERE-TALO
Taru sormusten herrasta -näytelmä, osallistujia 33 henkilöä, Raija
24.10. HELSINKI
Nautittuamme aamukahvit Riihimäen Laurelissa suuntasimme kohti Villa Gyllenbergiä. Siellä odotti opastettu kierros huvilan kotimuseossa, joka olikin varsin vaikuttava. Jokaisesta isosta ikkunasta avautui ”taulu” kohti meri- ja ruskamaisemaa ja talon sisustus oli täynnä taidetta ja hienoja huonekaluja.
Kotimuseon jälkeen siirryimme näyttelytilaan, jossa tutustuimme oppaan johdolla Jarmo Mäkilän Minä olen monta -näyttelyyn. Jarmo Mäkilä (s. 1952) kuuluu sukupolvensa merkittävimpiin maalareihin, jolla on ollut monta minuutta myös taiteilijana. Hänen realistiset maalauksensa ovat mielenmaisemia. Näyttely oli varsin mielenkiintoinen.
Tämän jälkeen siirryimme Helsingin Musiikkitalolle lounaalle, jonka nautittuamme meitä odotti Kulmat tutuksi -kierros. Pääsimme opastuksella tutustumaan konserttisaliin ja sen vaikuttaviin uusiin urkuihin eri näkövinkkeleistä katsomon puolelta. Saimme bonuksena pienen näytteen eri soittimista, koska muutamat orkesterin jäsenet harjoittelivat alhaalla salissa. Kävimme myös Sibelius-Akatemian puolella.
Kierroksen jälkeen lähdimme Helsingin keskustasta kohti Vantaata ja Fazerin Experience Vierailukeskusta. Täälläkin meitä odotti opastettu kierros, jolla kuulimme Fazerin historiasta, nykyisyydestä, vastuullisuudesta ja innovaatioista. Kierroksella näimme mm. erilaisia trooppisia kasveja, joiden marjoja ja hedelmiä käytetään Fazerin tuotannossa. Pääsimme tekemään ja kokeilemaan erilaisia tehtäviä, joiden avulla saimme lisää tietoa Fazerin toiminnasta. Loppuhuipennukseksi oli varattu Fazerin tuotteiden maistelutuokio ja nautimmekin makeisia mahan täydeltä. Lopuksi saimme mukaamme vielä tuotekassin kotiaviemisiksi ja vielä oli mahdollisuus shoppailuhetkeen tehtaanmyymälässä. Kotimatkalla nautimme vielä makean vastapainoksi kahvit suolaisella Hyvinkään Kulma Villassa. Osallistujia matkalla oli 35 henkilöä ja matkanvetäjänä Merja.
12.11. HARJAVALTA JA NAKKILA
Aloitimme Harjavaltaan tutustumisen ruokailemalla Kokemäenjoen varrella olevassa kodikkaassa Ravintola Hakuninmäessä. Tarjolla oli todella runsas buffet, josta jokainen sai varmaan mieleistään syötävää. Ruokailu huipentui kahvin kera tarjottuun täytekakkuun.
Ruokailusta siirryimme taiteilijakoti Harjulaan, jossa jo pihalla näimme useita veistoksia. Harjula on kuvanveistäjä, siluettitaiteilija ja talonpoikaiskulttuurin tallentaja, vapaaherra Emil Cedercreutzin (1879-1949) kotimuseo. Tämä omaperäinen ja kodikas Harjula valmistui v. 1914. Oven ulkopuolella lukee ”Memento vivere”- ”Muista elää”. Rakennuksen on suunnitellut Cedercreutz itse.
Ryhmämme jaettiin kolmeen ryhmään. Oppaat johdattivat meidät rakennusten eri osiin. Yksi ryhmä aloitti ensin tutustumisen kotimuseoon, jossa on runsas sisustus, ryijyjä, itämaisia mattoja, uskonnollisia esineitä, tauluja, maljakoita sekä mukavia oleskeluryhmiä. Tyylien kirjo on uskomaton!
Toinen ryhmä meni ensin tutustumaan veistoksiin, joita on todella paljon. Veistoksia on tunnetuista henkilöistä ja paljon eläinaiheisia töitä, koska luonto ja eläimet olivat Emilille tärkeitä. Oli hevosia, lehmiä ja koiria. Töitä oli tehty kipsistä, marmorista ja myös puusta.
Kolmas ryhmä aloitti kierroksen talonpoikaisesineistöön tutustumalla. Emil keräsi aikanaan esineistöä maakunnista ajatuksena, että esim. vanhat tarvekalut säilyvät tuleville polville. Kokoelma oli mittava sisältäen mm. vaunuja, kiesiä, rekiä, potkukelkkoja, leivontaan ja ruokailuun liittyviä esineitä, ryijyjä ym.
Puolentoista tunnin kierrosten jälkeen jatkoimme matkaa Nakkilaan, Villilän kartanoon, josta ensimmäiset maininnat löytyvät 1450-luvulta. Kartanoa hallitsi pitkään Jordanin suku, heidän jälkeensä Avellanit, sitten Pohjalat. V. 1905 kartanossa toimi Karjatalouskoulu. Omistajina on ollut mm. Nakkilan kunta sekä Nakkilan konepaja. Omistajia ja toimintaa on ollut monenlaisia. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut v. 1852 ja se on kaksikerroksinen empiretyylinen ja siinä on 17 huonetta.
Tällä hetkellä Nakkila Storage Oy. Kartano on muutama vuosi sitten kunnostettu ja päärakennuksessa toimii Ravintola Verstas. Isäntä Harri otti meidät vastaan ja meille oli katettu herkulliset tanskalaiset paahtopaistileivät ja kahvit kauniiseen saliin. Isäntä kertoi kahvittelun jälkeen omaa työhistoriaansa ja siitä miten hän on päätynyt vetämään kartanoalueen toimintaa.
Täältä lähdimme kotimatkalle ja Tampereella olimme vähän yli 18.
Osallistujia 58, matkanvetäjänä Rea
30.11. TAMPEREEN TEATTERI
Ihmettä kaikki -näytelmä, osallistujia 11 henkilöä, Raija
4.12. JOULUKUUN SANTALAHDEN KÄVELY
Osallistujia 11 henkilöä, Airi
14.12. SORIN SIRKUS
Joulushow Verda, osallistujia 50 henkilöä, Anne-Marie
18.12. SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO SEKÄ LUONNONTIETEELINEN MUSEO
Aamukahvit nautimme Linnatuulessa tuoreen täytetyn croissantin kera.
Sinebrychoffin taidemuseossa tutustuimme opastetulla kierroksella Jacobo Bassanoon (1515-1592), yhteen merkittävimmistä Venetsian renesanssiajan taidemaalareista. Näytttely esittelee taiteilijan tuotantoa ensimmäistä kertaa Euroopassa Italian ulkopuolella. Bassano oli taiturillinen värin ja valon mestari. Esillä on niin yksityisille keräilijöille tehtyjä maalauksia kuin julkisia kirkkojen alttareille maalattuja teoksia.
Yläkerrassa kävimme Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseossa, jossa tutustuimme suvun uusklassiseen kaupunkikotiin, joka on taidemuseon ydin upeine taidekokoelmineen.
Lounaan jälkeen menimme Luonnontieteelliseen museoon, johon tutustuimme omatoimisesti.
Kotimatkalla Tampereelle kävimme Riihimäellä Laurell-kahvilassa nauttimassa kahvit ja korvapuustit.
Matkalla oli 32 henkilöä, matkanvetäjänä Marja.